Ensin vaikka ne mitat: 5686 g, 61,3 cm ja 44,0 cm on pipon koko, edelliset mitat: 5195 g, 59,5 cm ja 43,0 cm 12.7. 3 kk neuvolassa. Tosiaan aika pikkunen poika meillä on isolla päällä ;) En mä kyllä sitä isona ajattele, mutta näinhän ne on neuvolassa/lääkärissä sanoneet. Kasvaa tosin tasaisesti käyrällään, joten huolta sen suhteen ei ole.
Pituus on laskusuunnassa ja sen vuoksi jouduttiinkin tänään aloittelemaan soseet ihan kunnolla. Luumua ollaan maisteltu jo pari viikkoa, koska R on panttaillut kakkaa viimeiset 3 viikkoa. R on tehnyt kakkaa vain 3-4 päivän välein, nyt luumun avulla kakkaa on tullut taas joka päivä :) Painostakin sanoi että sitä on tullut melkein tarpeeksi, mutta uskoo kuitenkin että pituus on laskusuuntainen liian vähän ravinnon vuoksi. Noh, ei auta kuin aloittaa soseilut. Tavallaan ihan kiva, mutta on se haikeaakin, olen rakastunut imetykseen ja siitä on jotenkin haikea luopua, tai no vähentää. Noh, ens kerraks on pakko saada lisää pituutta tai muuten aletaan tutkimaan esim. verikokeilla :(
Lääkäri määräsi keuhkokuvaan, koska R kuulema hengittää jotenkin liikaa palleallaan ja sen vuoksi on hyvä tarkastaa ovatko keuhkot kokonaan parantuneet synnytyksestä. Käytiin se heti ottamassa ja nyt saa jännitellä kunnes lääkäri tänään soittelee tuloksista. Oisin haunnut olla mukana keuhkokuvauksessa, mutta kun mulla on tää kipsi kädessä (kaaduin rullaluistimilla 9.7.), niin eihän musta ollut kiinni pitäjäks, joten ulkopuolella jouduin odottelemaan :( R tuli sitten itkuisena sieltä isin sylissä, mun piti saada toinen heti syliin rutistettavaks ja sitten itku loppui heti ja uni tuli tilalle :)

Onhan se kiva että seurataan että kaikki on hyvin, mutta pieni huoli äipän sydämeen silti tänään tuli. Yritän uskotella itselleni nyt että lääkärit seuraavat tarkemmin tällaisia rankan synnytyksen kokeneita pienokaisia, mutta silti mieleen työntyy väkisin ajatus, mitä jos kaikki ei ollekaan ookoo?



Porkkanasose menossa pakastimeen.